Pätkiä elämästä – miten päädyin kirjoittamaan vloggaamisesta

Kolme ja puoli vuotta sitten vilkuilin hermostuneesti ympärilleni Turun Ammattikorkeakoulun Lemminkäisenkadun toimipisteen aulassa. Muutaman elämän mutkan kautta päädyin opiskelemaan liiketaloutta. Opiskeluaika vierähti pelottavan nopeasti ohi Kotlerin opuksia, kreditejä ja debitejä ja yritysmuotoja päntäten. Mukaan jäi maailman mahtavin tyttöporukka, valtavasti ihania muistoja, ehkäpä muutama tiedonmurunenkin ja ennen kaikkea ehtymätön into markkinointiin. Kun se järkyttävä totuus iski tajuntaan, että on aika valmistua, en kovinkaan kauan joutunut miettimään, mistä opinnäytetyöni kirjoittaisin. Sosiaalinen media on toinen kotini ja sisäinen nettinörttini on seurannut blogeja ja vlogeja jo vuosikaudet. YouTube on somen lempilapseni. Rekisteröin kanavani vilmaa vuonna 2006, jolloin paytotheorderofofof:illa oli kolmiodraama ja LittleLoca käytti punaista huulipunaa. Silloisesta piskuisesta vloggaajayhteisöstä kehittyi nopeasti uusi massamedia ja elinkeino.

Ensimmäiset videoni latasin YouTubeen vuosien 2007 ja 2008 aikana. Lyhyitä, hassunhauskoja pätkiä elämän pienistä totuuksista. Meitä oli pieni kansainvälinen joukko, joka seurasi ja kommentoi toistemme vidoita ja teimme erilaisia yhteistyövideoita. Pieni lukio-Vilma harjoitteli Phoshopia ja videoeditointia. Voi niitä nörtteilyaikoja! Sittemmin poistin kaikki videoni ja päätin, että koko homma on tosi noloa touhua. Hain vielä päätä pahkaa lääkikseen, vaan enpä tiennyt, että tuo nolo touhu vielä tulisi pitkälti määrittämään tulevan urani suunnan.

Markkinoinnin opiskelujen myötä aloin seuraamaan rakkaita vlogejani ja blogejani myös markkinoijan näkökulmasta. Blogimarkkinoinnin puolella alussa tempoiltiin ja kiemurreltiin ja ala on vieläkin muotoutumassa. Vlogipuolella Suomessa on vielä aika hiljaista, mutta USA:ssa ja englannissa brand dealeja jo toteutetaan. Miten blogimarkkinoinnin sääntöjä sovelletaan vlogimaailmassa? Kuinka onnistuneita kampanjat ovat maailmalla olleet? Mitkä konseptit sopivat videomaailmaan? Mitä ne vlogit oikeastaan ovat? Miksi 68% internetliikenteestä tulee olemaan videoiden katselua vuoteen 2017 mennessä? Miksi markkinoijan kannattaisi näitä asioita miettiä?

Näihin kysymyksiin ajattelin opinnäytetyössäni vastata. Ja koska toinen lempilapseni on kosmetiikan markkinointi, lähden tietenkin käsittelemään nimenomaan kauneusvlogeja. Full circle.

Ajattelin välillä vähän avata opparin myötä heränneitä ajatuksia täällä blogin puolellakin. Googlen hakutulokset hakusanoilla vlogi, videoblogi ja markkinointi ovat suorastaan säälittävät, joten eiköhän aleta laittamaan sinne vähän täytettä. Nyt haluaisinkin tietää mikä on teidän YouTube-tarinanne? Seuraatteko te ulkomaisia tai suomalaisia vlogeja?

♥ Vilma

The best of England

Se oli nyt sitten siinä! Farewell England and all the good times we had. Lensin maanantaina takaisin Suomeen sekavin fiiliksin. Oli ihanaa palata kotiin ja nähdä kaikki rakkaat, mutta tokihan meidän ihanakamalaa Boltoniakin ja kaikkia vaihtarikavereita jäi ikävä. Hauskaa sinänsä miten sen kaiken alkuvaikeuden jälkeen meillä olikin ihan huippuhauskaa viimeisen kuukauden!

Koostin viimeisissä lähtöhaikeuksissani tiiviin paketin Enkkulavierailuni parhaimmistosta:

1) Ihmiset

No mikäs muukaan? Ihmisiin tutustuminen oli yllättävän vaikeaa Boltonissa. Ensinnäkin kunnon vaihtaritoimintaa ei ollut Boltonin yliopistossa ollenkaan, joten suurimpaan osaan muista vaihtareista törmättiin alussa sattuman kautta. Myöhemmin tietenkin porukka alkoi kasaantua kokoon helpommin ja International Societyn hassunhauskoilla retkillä näki muita kansainvälisiä opiskelijoita. Pakko sanoa, että onneksi mulla oli ihana Elli mukana matkassa, kaksistaan oli paljon helpompi selvitä niistä alkumasiksista! :D Oli kivaa, että oli hyvä kaveri heti käytävän toisella puolella, jonka ovelle tulla koputtamaan heti kun tuli asiaa. Paikallisista etenkin oli vaikea löytää kummoisempia kavereita, mutta tätähän vaihtarit usein sanoo, että helposti sitä tulee hengattua lähinnä siinä vaihtariporukassa, mikä mielestäni on ihan luonnollista. Mutta loppujen lopuksi me tavattiin ihan mahtavia tyyppejä eri puolilta maailmaa ja eihän tällaista tilaisuutta tule koskaan muuten. Kotona pyörii kuitenkin aika samojen tyyppien kanssa, mikä ihanaa toki sekin, mutta välillä on hyvä vähän haastaa itseään tutustumaan uusiin ihmisiin. Ja ainahan ne parhaimmat muistot liittyy juuri niihin ihmisiin.

2) Lifestyle

Tylsäksihän se välillä kävi, mutta voi että, kun on oli rentoa eläminen Boltonissa. 2 kurssia, ei töitä, ei normaaleja arjen rutiineja. Juhlimista, shoppailua, matkailua, chillailua, mikäs sen parempaa. Katoin tässä syksyn aikana enemmän sarjoja netistä kuin varmaan koskaan elämäni aikana, vietin ikimuistoisia kitchen partyja ja tanssin hulluna luottomestassamme J2:ssa! Arkeen paluu täällä Suomessa voi olla vähän haastavaa alkuun, mutta onneksi on joululoma.

3) Matkailu avartaa ja muita kliseitä

Dublin, Brighton, Cambridge ja monta muuta jäi näkemättä, mutta olen äärettömän iloinen, että päästiin näkemään meidän pienen Bolton-Manchester akselin lisäksi myös Lontoo, Liverpool, Blackpool, Birmingham ja Edinburgh. Mahtavia reissuja kaikki!

4) Putelit, purnukat ja pensselit + peplum

Itseäni tunnetusti kiehtoo kaikki kimaltava, ihana, tuoksuva, hoitava jne. Enkkulassa odotti Revlon, Benefit, Urban Decay, Barry M, RealTechniques, Sleek ja kaikki muut ihanat tuotemerkit, mitä täältä jumalan selän takaa ei saa. Monta uutta lempparia löytyi ja liian monta jäi testaamatta, mutta Bootsille lahjoitin järkyttävän ison summan rahaa tämän syksyn aikana. Melkein yhtä paljon rahaa lähti River Islandille, Topshopille, Miss Selfridgesille, Oasikselle, mitä näitä nyt on. Nyt kaapissa roikkuu tuhottoman monta erilaista peplumia ja muuta rättiä. Onneksi oon turvallisesti takaisin Turun shoppailuparatiisissa, joka rajoittaa hamstraamismahdollisuuksiani.

5) Starbucks, Costa, Sainsbury's ja Primark

Brändihullu mikä brändihullu. Kyllähän sitä lattea Naantalin Aurinkoisestakin saa, mutta onhan se nyt hei paljon kivempaa juoda se Tähtidollarin pahvimuki kädessä jolkottaen. Starbucksin toffee nut latte muodostui holiday lemppariksi, mutta brittien omassa Costassa itseasiassa tuli käytyä useammin, joten se tulee hyvänä kakkosena. Ja pakkohan meidän "lähikauppa" eli Sainsbury's on mainittava, siellä nyt tuli ravattua melkein joka päivä. Vaikka ruisleipää, irtokarkkeja ja muita suomiherkkija oli ikävä koko ajan, niin onhan se valikoima ihan eri luokkaa näissä brittien isoissa ketjuissa. Ja pirun kätevää, kun alkoholit ja lääkkeet saa saman katon alta! (Kuulostipä väärältä mainita noi samassa lauseessa....) Ja viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, maailman mahtavin Primark eli kledjujen ja assessoorien Ikea! Jäätävä hiki ja stressihän siellä aina tuli siinä ihmismäärässä ja tavaran paljoudessa, mut kyllä lähti halvalla kaikkea kivaa. Primarkin toivoisin Suomeen melkein ennemmin kuin ylihinnoitellun Topshopin. :D

All in all, syksy oli aivan mahtava kokemus kokonaisuudessaan ja olen erittäin tyytyväinen, että lähdin matkaan. Bolton oli kieltämättä aika haastava kaupunki ja kuten sanottu, alku oli aika vaikea. Silti uskon, että välillä on hyvä kokea täysin uusi ympäristö ja todeta, että kaikkeen sitä kuitenkin sopeutuu. Ja lopulta jäi vaihdosta oikein positiiviset fiilikset. Opiskelun kannalta en välttämättä koe oppineeni ihan hirveästi, mutta eipä se koulu sinänsä aina se päällimäinen juttu olekaan ulkomailla ollessa. Kansainvälinen kokemus on paitsi elämänkokemuksen puolesta, myös businessuran kannalta merkittävä kilpailutekijä.

Osa kuvista We heart it.

First impressions

Niinpä se ensimmäinen viikko Englannissa vierähti nopeasti! Lauantaina aamuvarhaisella raahasimme vaivoin omaisuutemme tänne Boltoniin ja avainten haun jälkeen kipitimme koululle ilmoittautumaan. Ensivaikutelmat olivat aika karut ja on ehkä edelleen. Bolton on aikamoinen tuppukylä, ruma teollisuuskaupunki. Palvelut on minimissään. Pubeja löytyy joka kulmasta, mutta kunnon ravintolaa etsimme varmaan tunnin verran. Lopulta päädyimme Mäkkäriin kysymään, josko sellaista tästä kaupungista löytyisi ja vastaukseksi saimme vain kiinalaisen buffetin! Lopulta kyseinen Chinese Buffet itseasiassa osoittautui ihan kelpo mestaksi.

Yliopistoalue on ihan ok, mutta asuntola on aikamoinen räkälä. Varsinkin kun on tottunut asumaan omassa, siistissä city-yksiössään, on muuttos aika iso. Jaamme flatin kuuden tytön kanssa, jotka onneksi kaikki ovat kivoja tyyppejä. Monet ovat nuoria freshmenejä ja näin Fresher's weekin aikaan bassot jytisee aamuöisin ja kaljatölkkejä löytyy rappukäytäviltä (ei muuten kyllä tunneta kierrätystä ainakaan tässä asuntolassa). Joidenkin mielestä oli myös hauskakin idea laittaa palohälytys soimaan kolme kertaa yhden yön aikana, jolloin koko rappu sai yöpukusillaan hytistä pihalla sateessa. Vartijoilla on varmaan kivaa. Kaikki on vähän repsallaan, huoneet haisee tunkkaiselle, vessat ei vedä, peitto ei hengitä yhtään jne. No kaikkeen tottuu! Se on näin markkinointi-ihmisenä mainittava, että sekä asuntolassa että koululla että baareissa uusille opiskelijoille tungetaan kaikenmoisia goodie bagejä käteen, josta löytyy erilaisia tuotenäytteitä aina hajuvesistä pussiaterioihin. Tämä pitäisi tuoda Suomeenkin! Mä varaan idean!

Näkymä juna-asemalta oli hämäävästi melkein kuin Manchesterin katedraali. Todellisuus paljastui kuitenkin aika nopeaan.

Orlando Village, asuntola-alueemme.

Huonetta, jota tekisi mieli edes yrittää sisustaa vähän kivemmaksi, muttei taida olla mitään järkeä tuhlata siihen rahaa kolmen kuukauden takia. Mutta löysin söpön mukin pensseleille!

Tämä ensimmäinen viikko on tosiaan Fresher's week eli opiskelijabileitä on jokaiselle päivälle. Eihän me konkarit enää jakseta joka ilta riekkua ja voi että, kyllä nä 18-kesäiset, ekaa kertaa kotoa pois muuttaneet, aika nuorilta tuntuu. Onneksi pienten alkuvaikeuksien jälkeen tutustuimme muutamiin vaihtareihin ja löysimme koululta retkiä ja tapaamisia järjestävän international societyn, joten kyllä täältä niitä hyviäkin tyyppejä löytyy. Sinänsä englantilaiset ovat hyvin kohteliaita ja ystävällisiä, mutta jotenkin se ystävällisyys on aika pintapuolista. Paikallisia ei tunnu hirveästi kiinnostavan tutustua sen enempää, kun kuulevat meidän olevan muualta, mutta tämä nyt vain ensimmäisen viikon mututuntumalta. Baarielämä on aika erilaista, tyttöjen pukeutuminen on aikamoista katseltavaa... Jersey Shore-meininkiä. Eikä kukaan käytä ulos mentäessä takkia ulkona, vaikka on ihan yhtä kylmä kuin Suomessa! Alan tuntea itseni ihan täti-ihmiseksi!

Lauantain bileistä. Opiskelijayhdistyksellä on oma Loft Bar koululla.

Heti sunnuntaina tietenkin kuutioon! Paj rabarberg <3

Ostin University of Bolton-hupparin muistoksi opiskelijayhdistyksen ylläpitämästä kioskista/kaupasta (taas kerran hyvä idea!)

Tiistai-illan lookia. Hankin vihdoin hiusdonitsin, jolla saa tehtyä nutturan niin paljon helpommin.

Löysin kuin löysinkin sushia juurikin siitä kiinalaisesta buffetista. Ei oo Kadon veroista, mutta kelpaa pahimpaan puutteeseen.

Koulua on naurettavan vähän, vain 6 tuntia viikossa! Päätimme valita vain kaksi kurssia (paikalliset tekee kolme yhdessä trimesterissä) eli yhteensä 20 op. Eli luennoilla ei paljoa istuta, mutta itsenäistä opiskelua on enemmän kuin Suomessa. Tänään olin ensimmäisellä Marketing Strategy-kurssin luennolla, joka vaikuttaa oikein mielenkiintoiselta paketilta. Ryhmä oli todella pieni ja opettaja supermukava, joten kurssista tulee varmasti antoisa. Opettaja oli itseasiassa ollut Helsingissä töissä puolivuotta ja yritti jopa hieman puhua suomea ja kehui suomalaista jonotusjärjestelmää tehokkaaksi (?)! Kolmen tunnin opetussessiot täällä jakautuvat aina tunnin teorialuentoon ja kahden tunnin seminaariin/tutorialiin, eli jonkinlaiseen keskustelutilaisuuteen. Opettajamme kuitenkin ilmeisesti suosii vähän vapaampaa opetustapaa, samantyyppistä kuin Suomessakin markkinoinnin tunneilla, eli luennoinnin ja keskustelun sekoittamista, joka pienryhmässä hyvin toimiikin. Huomenna sitten Marketing Managementia.